Mikä on linjasaneeraus?

Linjasaneeraus, putkiremontti, peruskorjaus, perusparannus, putkisaneeraus… Rakkaalla remontilla on monta nimeä.

Linjasaneeraus eli tutummin putkiremontti tarkoittaa rakennuksen vesi- ja viemärijohtojen kunnostusta tai uusimista. Aiemmin on puhuttu kahdesta eri linjasaneerauksen tekotavasta: perinteisestä putkiremontista, jossa kaikki putket uusitaan (lähtökohtaisesti vanhoille paikoilleen), sekä moderneista putkiremonteista, jossa vanhat viemärit saneerataan sisäpuolisesti sukittamalla ja uusimalla vesijohdot uuteen paikkaan.

Sukitusta pidetään yleensä edullisempana vaihtoehtona. Suurin osa hintavaikutuksesta tulee kylpyhuoneiden säästämisestä sekä yleisesti pienemmistä rakennusteknisistä töistä, jolloin urakka on usein myös suppeampi.

Nykyään linjasaneeraus tehdään kuitenkin lähes aina hybridimallilla, jossa näitä kahta tapaa yhdistetään. Yhdessä linjasaneerausurakassa viemäreitä sekä uusitaan että sukitetaan. Toki poikkeuksiakin edelleen on. Esimerkiksi silloin, kun taloyhtiö haluaa tehdä peruskorjausta vaiheittain, jolloin viemärit saneerataan sisäpuolisesti ja säästetään märkätilat.

Mitä kaikkea linjasaneeraus sisältää?

Linjasaneeraus voi sisältää melkein mitä vain LVIAS-remontointia, mikä tekee eri yhtiöiden linjasaneerausten urakkahintojen vertailusta haastavaa.

Yleisimmin linjasaneeraukseen kuuluvat ainakin:

  • Vesijohtojen uusiminen
  • Viemäreiden uusiminen tai sisäpuolinen saneeraus
  • Ilmanvaihdon tehostaminen tai korjaaminen
  • Lämmitysjärjestelmän parantaminen
  • Sähkönousujen sekä antenni- ja yleiskaapeloinnin uusiminen
  • Märkätilojen täysi tai osittainen uusiminen
  • Kerrostalon yleisten tilojen modernisointi ja parannus

Yleisten tilojen modernisointi parantaa talon energiatehokkuutta ja kasvattaa koko taloyhtiön ja asuntojen arvoa. Tarpeettomia kylmäkellareita voidaan putkiremontin yhteydessä muuttaa pesuloiksi, kerhotiloiksi tai varastokopeiksi, sähköautoille voidaan rakentaa paikat ja talon automatisointia voidaan lisätä.

Esimerkiksi ilmanvaihdon ohjaukset tai vikatilojen hälytykset voidaan linjasaneerauksen jälkeen hoitaa automaattisesti tai saunatilojen yhteyteen voidaan asentaa sähköinen varauskalenteri, joka varaustiedon lisäksi hoitaa saunan lämmityksen ja saunatilojen ilmanvaihdon kuin itsestään.

Mikäli taloyhtiö haluaa panostaa energiatehokkuuteen vielä enemmän, voidaan taloon asentaa esimerkiksi uudet poistoilman lämmöntalteenotolla varustetut huippuimurit tai vaihtaa kaukolämpö maalämpöön.

Asukas säästää, kun teettää omat remontit linjasaneerauksen yhteydessä

Asukkaan tai osakkaan kannattaa teettää asunnon muut mahdolliset remontit linjasaneerauksen yhteydessä. Verrattuna siihen, että yksittäinen osakas tilaisi työn ulkopuolelta ja omana urakkanaan, asuntokohtaiset remontit tulevat usein halvemmaksi isompien remonttien yhteydessä teetettynä.

Kun asunto on valmiiksi tyhjä ja urakoitsija on joka tapauksessa kohteessa sotkemassa ja tekemässä remonttia, rahaa saa säästettyä sievoisesti. Pienet tai vähän isommatkin pintaremontit saa teetettyä samalla vaivalla ja mahdollisesti samoilla tekijöillä. Asukkaat saavat tietysti teettää omia remonttejaan myös itse valitsemillaan tekijöillä sen jälkeen, kun varsinainen linjasaneeraus on huoneiston osalta vastaanotettu – kyllä sitä aikaa, vaivaa ja rahaa säästyy rutkasti niinkin.

Koko urakan valvoja voi valvoa myös huoneistokohtaisia remontteja, jos näin on erikseen sovittu ja työt on kirjattu huonekorttiin. Huonekortti on nimensä mukaisesti jokaisen huoneiston ja yleisen tilan ovessa oleva kortti, johon kirjataan kaikki kaluste- ja materiaalivalinnat sekä muutokset.

Osakas allekirjoittaa huonekortin ja työt tehdään sen mukaisesti. Osakkaan tilaamat lisätyöt ja muutokset ovat aina osakkaan ja urakoitsijan välistä kauppaa. Myös osakkaan on syytä olla hereillä ja vahtia, että työt tehdään sovitun mukaisesti.

Ketkä kaikki osallistuvat linjasaneerauksen tekoon?

Kaikki kohteet ovat erilaisia ja jokainen linjasaneeraus on yksilöllinen. Taloyhtiön linjasaneeraus onkin aina monen tekijän summa.

Mukana projektissa ovat ainakin:

  • Taloyhtiön edustaja
  • Isännöitsijä
  • Osakkaat
  • Asukkaat
  • Projektipäällikkö
  • Valvojia
    • Pää-, rakenne-, LVI- ja sähkövalvoja
  • Suunnittelijoita
    • Pää-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelija
  • Urakoitsijoita
    • Pääurakoitsija, putkiliike, rakennusliike, sähköurakoitsija, purkutöiden tekijä, laatoitushenkilö jne.

Näiden jokaisen ei tarvitse olla eri henkilö ja meidän kohteissamme tyypillistä onkin, että esimerkiksi päävalvoja toimii myös projektipäällikkönä ja rakennustöiden valvojana.

Linjasaneerauksen vastuut ja takuuaika

Valvoja valvoo, että työt tehdään aiemmin hyväksyttyjen suunnitelmien sekä asetettujen määräysten mukaan. Pääurakoitsija vastaa tekemästään työstä ja siitä, että kaikki toimivat hyvien rakennustapojen ja määräysten mukaan.

Valvojan vastuu on valvonnasta, mutta ei urakoitsijan tekemästä työstä. Jos esimerkiksi vaihdettu hana hajoaa takuuaikana, on vastuu urakoitsijalla (tai tavarantoimittajalla). Urakoitsijalla on työlleen yleensä kahden vuoden takuuaika ja joillain materiaaleilla voi olla pidemmät takuuajat.

Takuuajan tarkastus tehdään tarvittaessa yhden vuoden kuluessa, mutta viimeistään kahden. Takuuajan tarkastuksessa teetetään osakaskysely remonttien puutteista ja virheistä ja urakoitsija korjaa mahdolliset puutteet ja virheet. Tarkastuksen yhteydessä vapautetaan myös mahdollinen urakoitsijan takuuajan vakuus, joka on yleensä 2 % urakkahinnasta.

On hyvä muistaa, että myös tilaajalla eli taloyhtiöllä ja sen edustajilla on vastuu siitä, että asiat tehdään sovitun mukaisesti. Myös heillä on vastuu sopimuksesta kiinni pitämisestä.

Kuinka kauan linjasaneeraus kestää?

Linjasaneeraus tulee ajankohtaiseksi, kun taloyhtiön putket ovat tulossa elinkaarensa päähän. Käyttövesiputket kestävät yleensä noin 30–50 vuotta ja viemärit 40–60 vuotta. Olemme kuitenkin tehneet viemärisaneerauksia jopa 2000-luvulla rakennettuihin taloihin, sillä joissain rakennuksissa käytetyt valurautaviemärit eivät kestä niin hyvin kuin esimerkiksi 70–80-luvulla käytetyt muoviviemärit.

Korjaustarve voi syntyä myös siksi, että viemärit ovat vajonneet pehmeään maahan. Itse viemäreissä ei välttämättä ole mitään vikaa, vaan ne on alun perin asennettu väärin tai vanhat kannakoinnit ovat pettäneet.

Kokonaisen linjasaneerauksen läpivienti kestää karkeasti sanottuna pari vuotta. Ennen varsinaista peruskorjausurakointia täytyy hanketta suunnitella, valmistella ja kilpailuttaa, tehdä kuntotutkimuksia, valita urakkamuoto, suunnitella ja kilpailuttaa vähän lisää, neuvotella ja tehdä sopimuksia.

Lopulta itse putkiremontin urakoinnin kesto ja asumishaitta on noin 8–10 viikkoa/linja. Linjasaneerauksen kaikki vaiheet on esitetty vaihe vaiheelta esimerkiksi junamallistamme.

Jos tarvitset apua tai neuvoa linjasaneeraukseen liittyen, ota rohkeasti yhteyttä!