Pääsuunnittelijana toimi Vesa Känkänen, LVI-suunnittelijana Jesse Luomala, sähkösuunnittelijana Timo Häkkinen, projektipäällikkönä ja päävalvojana Janne Huittinen.
Tässä kohteessa viemärit olivat tulleet elinkaarensa päähän, mikä on tämän ikäisille kohteille hyvin tyypillistä. Sama kohtalo koski vesijohtoja, sähköjä ja osittain myös märkätiloja. Tässä tapauksessa asukkaat saivat itse päättää säilyttävätkö he vanhat märkätilansa vai tilaavatko kylpyhuoneen, WC-tilan tai löylyhuoneen saneerauksen urakoitsijalta erikseen.
Kun märkätilojen uudistus ei sisälly taloyhtiön urakkasuunnitelmiin, vaan se on optiona ja se täytyy erikseen tilata, siihen sisältyvät remonttikulut voi vähentää kotitalousvähennyksenä. Putkiremontti tulee kokonaisuudessaan karkeasti ottaen puolet halvemmaksi ilman märkätilojen saneerausta.
Käyttövesiverkostoon liittyen hankkeeseen sisältyivät myös tonttivesijohdon, talojen välisten ja talojen sisäpuolisten vesijohtojen sekä vesikalusteiden uusiminen. Lisäksi huoneistoihin asennettiin huoneistokohtainen etäluettava vedenmittausjärjestelmä ja sulkuventtiilit.
Ilmanvaihdon osalta ei tarvinnut tehdä suuria korjauksia. Taloissa jo ollut painovoimainen ilmanvaihto jäi pääosin ennalleen. Ilmanvaihtohormeihin vastoin määräyksiä liitetyt liesituulettimet, puutteelliset venttiilit tai muut virheelliset asennuksen korjattiin tarpeen mukaan.
Korjausremontti toteutettiin kahdessa vaiheessa. Sukitusurakan suunnittelu, rakennuttaminen ja toteutus tapahtui vuosina 2012–2013 ja linjasaneeraus märkätilojen, vesijohtojen, sähkön, lämmityksen, ilmastoinnin ja yleisten tilojen osalta vuosina 2017–2019.
Lähtötilanne oli se, että talotekniikalle ei oltu tehty mitään. Pieniä poikkeamia ja yllätyksiä tulee jokaisessa korjausrakennusprojektissa, mutta pääsimme hyvin etenemään kattavasti tehtyjen suunnitelmien mukaan.
Systemaattisesti edenneen projektin lopputuloksena rakennusten koko talotekniikka on korjattu ja asunnoissa voi nyt elää ja asua taas muutaman kymmenen vuoden ajan vailla suurempia taloteknisiä huolia.
