Suurin osa rakennuksissa käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen – ei siis ole aivan se ja sama, miten kotiaan lämmittää. Suomen yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, johon myös yli 90 % Helsingin kiinteistöistä on liittynyt. Maalämmön suosio on kuitenkin kasvamassa.
Maalämpöjärjestelmässä hyödynnetään maaperään tai vesistöön varautunutta lämpöä, jota pumpataan talon lämmitysjärjestelmään ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumppujen avulla taloyhtiön tarvitseman ostoenergian määrää voidaan pienentää merkittävästi.
Edullisempaa lämpöä tavoitellessa monia kuitenkin kiinnostavat maalämpöjärjestelmän käyttöönoton kustannukset. Tässä artikkelissa käsittelemme esimerkkien kautta sitä, miten maalämpöjärjestelmä vaikuttaa taloyhtiön sähköliittymän kokoon, hintaan ja sähkönsiirtomaksuihin.
Maalämmön vaikutus sähköliittymän kokoon ja hintaan
Maalämpöjärjestelmä tarvitsee sähköä lämpöenergian talteenottoon ja sen siirtämiseen taloyhtiön lämpöverkkoon. Lisäksi sähköä käyttävät järjestelmässä lisälämmön lähteenä toimivat varaajat. Maalämmön vaatiman sähkötehon takia taloyhtiön sähköliittymän kokoa saattaa tarvita muuttaa.
Taloyhtiön sähköliittymän mitoituksessa huomioidaan monia asioita: muun muassa kiinteistön kerrosala ja asuntokohtaiset sähkökiukaat sekä yleisten tilojen kuluttama sähköteho, kuten valaistus, ilmanvaihtokojeet ja autojen lämmityspistorasiat. Laskelmaan lisätään maalämpöjärjestelmän tarvitsema sähköteho.
Miten maalämpöön siirtyminen sitten vaikuttaa taloyhtiön sähköliittymän kokoon? Alla avaamme vaikutusta kahden esimerkkitapauksen kohdalla.
Esimerkki 1: keskisuuri taloyhtiö Espoossa
Espoolainen taloyhtiö päätti linjasaneerauksen yhteydessä siirtyä maalämpöön. Koska neljästä erillisestä kerrostalosta koostuva yhtiö sijaitsee Caruna Oy:n sähkönjakelualueella, mitoitettiin sähköliittymä Carunan ohjeiden mukaisesti.
Taloyhtiössä on
- yksi liikehuoneisto ja 85 asuinhuoneistoa, joista yhdessä sähkökiuas
- 6 325 m² asuinhuoneistoja ja liiketilaa
- kahdeksan hissiä, talopesula ja sauna sekä kiinteistön tekniikkaan liittyviä laitteita, kuten ilmanvaihtokojeita ja pumppuja
- 2 000 m² yleistä tilaa.
Linjasaneerauksen yhteydessä uusittavan sähköliittymän liittymisoikeuden arvoksi, eli sähköliittymän suurimpien sallittujen pääsulakkeiden kooksi, mitoitettiin sama kuin vanhassa liittymässä (3 x 200 A). Sähköliittymän uusimisesta perus linjasaneerausurakan yhteydessä ei siis olisi aiheutunut liittymän kasvattamisesta johtuvia kustannuksia.
Kun laskelmiin lisätään maalämpöjärjestelmän tarvitsema teho, tuplaantuu taloyhtiön sähköliittymän koko (3 x 200 A:sta liittymäksi 3 x 160 A). Koska taloyhtiön jo olemassa olevan liittymän hinta (24 000 €) hyvitetään uuden suuremman liittymän hinnasta (48 000 €), on maalämpöjärjestelmän rahallinen kustannus sähköliittymästä verollisena 24 000 €.
Esimerkki 2: pieni taloyhtiö Länsi-Helsingissä
Toisessa esimerkissä tutkittiin Länsi-Helsingissä sijaitsevaa pienempää taloyhtiötä, joka linjasaneerauksen hankesuunnitteluvaiheessa kartoitti lämmitysjärjestelmän vaihtamista kaukolämmöstä maalämpöön.
Taloyhtiössä on
- 13 asuntoa, joista kuudessa asuntokohtainen sähkökiuas
- 989 m² asuinhuoneistoja
- yhteisissä tiloissa sauna, pesutupa sekä kiinteistön tekniikkaan liittyviä laitteita
- 600 m² yleistä tilaa.
Tässä esimerkissä Helen Sähköverkko Oy:n alueella olevan taloyhtiön sähköliittymän koko kasvaa myös ilman maalämpöjärjestelmää (liittymästä 3 x 80 A liittymään 3 x 125 A). Koska Helen hyvittää uuden liittymän hinnasta (7 300 €) vanhan liittymän hinnan (5 100 €), tulisi uuteen liittymään siirtyminen maksamaan Helenin hinnaston mukaisesti 2 200 €.
Kun laskelmaan lisätään maalämpöjärjestelmälle mitoitettu teho, kasvaa sähköliittymän koko yhä sen verran, että liittymän (3 x 200 A) hinnaksi tulisi verollisena 10 700 €. Kun tästä vähennetään jo olemassa olevan sähköliittymän hinta sekä ilman maalämpöjärjestelmääkin aiheutuva hinnan korotus, jää maalämpöjärjestelmän aiheuttamaksi kustannukseksi 3 400 €.
Maalämpöjärjestelmän vaikutus sähkönsiirtomaksuun
Sähkölasku muodostuu ostetusta sähköenergiasta ja sähkönsiirtomaksusta. Sähköenergian oston voi vapaasti kilpailuttaa, mutta sähkönsiirtomaksu määräytyy sekä pääsulakekoon että sen mukaan, minkä jakeluverkon haltijan alueella taloyhtiö sijaitsee. Esimerkeissä hyödynnämme Helen Sähköverkko Oy:n sähkönsiirtohinnastoa vuoden 2021 alusta.
Helenin alueella sähkönsiirrosta pienjännitteellä veloitetaan yleissiirtona, aikasiirtona tai pienjännitetehosiirtona. Maksuun lisätään sähköveron osuus. Pääsulakkeiden suurimmat sallitut koot sekä se, mistä kuluista siirtomaksu koostuu, vaihtelevat siirtotyypin mukaan.
Mikäli maalämpöjärjestelmän asennus taloyhtiöön nostaa kiinteistökeskuksen etusulakkeiden kokoa suuremmaksi kuin 3 x 63 A, alkaa taloyhtiö maksaa pienjännitetehonsiirrosta yleissiirron sijaan. On hyvä huomioida, että myös liikenteen sähköistyminen voi vaikuttaa siihen, että etusulakkeita tarvitsee nostaa suuremmiksi kuin 3 x 63 A.
Pienjännitetehonsiirrossa siirtomaksu koostuu sähköveron ja siirretyn sähköenergian määrän lisäksi perusmaksusta, tehomaksusta ja loistehomaksusta. Yleissiirrossa kahdesta viimeisestä ei veloiteta.
Perusmaksun, tehomaksun ja loistehomaksun kustannukset
Yleissiirrosta pienjännitetehonsiirtoon vaihdettaessa sähkönsiirron verollinen perusmaksu Helenin jakelualueella nousee selvästi: 5,51 eurosta 32,24 euroon. Toisaalta samalla kulutuksen mukainen siirtomaksu pienenee – talvimaksun aikaan se on 2,01 senttiä halvempi ja muina aikoina 2,98 senttiä halvempi per kilowattitunti.
Tehomaksu on voimassa joka kuukausi. Se laskutetaan kuukauden suurimman arkisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana mitatun tunnin keskitehon mukaan. Tehomaksua voi pienentää maalämpöjärjestelmän automaation avulla. Jos esimerkiksi maalämpöjärjestelmän varaajien vedenlämmitys voidaan tehdä muina aikoina kuin arkisin klo 7–21, ei vastuksien kuluttama sähkö vaikuta tehomaksuun.
Myös loistehomaksu saattaa vaikuttaa sähkönsiirtolaskuun, sillä lämpöpumpun kompressoria pyörittävä oikosulkumoottori tarvitsee induktiivista loistehoa. Maalämpöjärjestelmää suunniteltaessa tuleekin huomioida pumppujärjestelmän ottaman induktiivisen loistehon määrä, ja tarvittaessa järjestelmään kannattaa mitoittaa loistehokompensointilaitteisto.
Kannattaako taloyhtiön siirtyä maalämpöön?
Vastaus otsikon kysymykseen jää taloyhtiön päätettäväksi. Artikkelin esimerkkien tarkoitus on ainoastaan auttaa investoinnin pohdinnassa, sillä sähköliittymän koon nostaminen on iso kuluerä, jota ei aina muisteta huomioida kustannuksissa.
Mikäli haluat tutustua esimerkkilaskelmiin ja niissä käytettyihin aineistoihin tarkemmin, löydät ne yhteistyössä TeknoPlanin kanssa toteutetusta Rainer Haglundin insinöörityöstä Maalämpöjärjestelmän vaikutus taloyhtiön sähköliittymään (Metropolia Ammattikorkeakoulu 2021).
Näiden laskelmien lisäksi taloyhtiöiden kannattaa huomioida, että asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta taloyhtiöiden energiaremontteihin vuosina 2020–2022. Avustusta voi saada enintään 50 % hankkeen toteutuneista, energiatehokkuutta parantavista ja avustettavaksi hyväksytyistä kustannuksista.
Jäikö sinulle kysyttävää? Ota yhteyttä, me autamme mielellämme! Lisää artikkeleita muun muassa linjasaneerauksesta voit lukea blogistamme.