Putkiremontti on nimensä mukaisesti remontti, jossa uusitaan tai korjataan talon putket – niiden sisäiset ja ulkoiset kulumat sekä vuodolle altistavat viat. Vielä kymmenisen vuotta sitten käyttövedet ja viemärit oli tavallista remontoida eri aikoihin, mutta nykyään ne korjataan usein samalla kerralla. Mutta milloin? Ja mitkä merkit kertovat, että putkiremonttiin olisi syytä ryhtyä?
Milloin ja miksi putkiremontti tehdään?
Normaali aikahaitari putkiremontille on 30–50 vuoden kuluttua kiinteistön rakentamisesta tai edellisestä putkiremontista. Tilastollisesti tavallinen putkiston vaihtoväli on tällä hetkellä lähempänä 50 vuotta. Tarkka ajankohta remontille kunkin taloyhtiön kohdalla voidaan kuitenkin määrittää vain laadukkaalla kuntoarviolla tai -tutkimuksella.
Tavallisesti putkiremontti tehdään, koska vanha putkisto on tullut käyttöikänsä päähän, ja remontilla ennaltaehkäistään vesivahinkoja sekä muita mahdollisia ongelmia. Putkiremontin taustalla voi kuitenkin olla monia muitakin syitä, kuten halu uusia taloyhtiön märkätilat tai laajentaa putkisto kattamaan ullakon lisärakentaminen. Myös tarve sähköverkkojen uusimiselle nopeampia etätyönettiyhteyksiä varten voi vauhdittaa putkiston korjaamista ja saada taloyhtiön ryhtymään laajaan linjasaneeraukseen.
Aina tarve ei kuitenkaan määritä remonttiaikataulua, vaan painoarvoa on myös taloyhtiön varallisuudella ja riskinsietokyvyllä. Toiset haluavat ennakoida ja remontoida putket ennen kuin vahinkoja ilmenee, kun taas toiset haluavat käyttää vanhan putkistojärjestelmän mahdollisimman loppuun saakka silläkin uhalla, että vesivahingoilta ei vältytä.
TeknoPlanin näkökulmasta ennakolta korjaaminen on pääsääntöisesti parempi vaihtoehto. Koska putket on joka tapauksessa uusittava, on uusiminen parempi tehdä ennen kuin joudutaan korjaamaan lisäksi kalliita vesivahinkoja. Raha kuitenkin vaikuttaa, eikä taloyhtiöillä aina ole mahdollisuuksia ryhtyä remonttiin silloin, kun se olisi rakennuksen kunnon puolesta suotavinta.
Putkien kestoon vaikuttavat monet tekijät
Se, kuinka pitkään putket kestävät ennen uusimista, riippuu valtavan monesta asiasta. Putkien materiaaleissa, paksuuksissa, valmistusmaissa, -tavoissa ja -ajankohdissa on suuria eroja. Uusi ei aina ole parempi kuin vanha, sillä jopa 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on ilmennyt yllättäviä, remonttiin johtavia vuotoja, kuten Yle Uutiset kirjoittaa.
Ulkopuolelta hiipivä kosteus ja korroosio voivat lyhentää putkien käyttöikää. Rivitaloissa putkien runkolinjat kulkevat usein maanvaraisessa lattiarakenteessa, jolloin maasta nouseva kosteus voi merkittävästi heikentää putkien kestävyyttä. Myös liian hauraiksi tehdyt liitokset tai harva kannakointi voivat saada putket rikkoutumaan tai vääntymään ennen aikojaan.
Sisäinen kulutus ja käyttökin vaikuttavat putkien kestoon. Seisooko vesi putkistossa vai onko se jatkuvasti käytössä? Millaisia ovat veden laatu, paine ja virtausnopeus? Entä onko järjestelmä mitoitettu oikein? Kun hanojen virtaamat ja pumput on mitattu ja säädetty niin, että kaikki arvot ovat optimaalisia, putket kuluvat vähemmän. Joskus niinkin pienet asiat kuin osakkaiden keittiöremontit ja ei-optimaalisten hanojen valinnat voivat aiheuttaa ongelmia putkistolle.
Tärkeää on tietenkin myös järjestelmien huolto – jos huolto laiminlyödään, se vaikuttaa putkien käyttöikään. Esimerkiksi vanhat, oikein asennetut valurautaviemärit ovat pitkäikäisiä ja kulutusta kestäviä, mutta niitäkin pitää huoltaa määräajoin huuhtelemalla, jottei niihin kerry saostumia.
Näin tiedät putkiremontin olevan ajankohtainen
Putkivuodot ovat selkeä merkki siitä, että remontti olisi pitänyt jo tehdä. Muita enteitä putkiremontin tarpeellisuudet ovat putkiston sisäisestä korroosiosta kielivä ruskea vesi sekä lämpimän veden pitkät odotteluajat, mikä voi kertoa virheistä alkuperäisessä asennuksessa. Matala vedenpaine taas saattaa tarkoittaa, että vesijohto on tukkeutunut tai että vettä pääsee muualle kuin hanaan.
Viemäreiden toistuvat tukkeutumiset voivat olla merkkejä asennusvirheestä. Erilaiset vesivahingot ja oudot hajut taas saattavat johtua viemäriliitoksen viasta, jossa viemäri- tai vesijohtovettä pääsee valumaan esimerkiksi rakenteisiin. Kaikki edellä mainitut ovat merkkejä siitä, että putkiston kuntoa olisi syytä tutkia.
Remonttitarpeen selvittämisen voi aloittaa vaikkapa taloyhtiön kuntoarviolla. Se on koko rakennusta koskeva kokonaisvaltainen tutkimus, jossa kartoitetaan kaiken korjausrakentamisen tarpeellisuutta. Pelkän putkiremonttitarpeen selvittämiseksi taloyhtiöön voidaan teettää kuntotutkimus tai kuntokartoitus, joissa tutkitaan yksittäisiä rakenteita, järjestelmiä tai ongelmakohtia.
Kuntoarvion, kuntotutkimuksen tai kuntokartoituksen pohjalta aloitetaan seuraavien askelten suunnittelu eli putkiremontin tapauksessa siis hankesuunnittelu tai – jos putkiremontin tarve on jo kiireellinen – suoraan toteutussuunnittelu. Me TeknoPlanilla olemme remonttisuunnittelun edelläkävijöitä ja osallistumme urakkaan mielellämme jo tutkimusvaiheessa valvomalla tutkimuksia ja auttamalla taloyhtiötä niiden tulkitsemisessa sekä päätöksenteossa.
Kun harkitset putkiremonttia, ota yhteyttä asiantuntijoihin
Putkiremontin suunnittelussa ja jo remonttitarpeen kartoittamisessa taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa ehdottomasti tukeutua ammattilaisiin. Koko hanketta vetävästä projektinjohtajasta on hyötyä remontin joka käänteessä: kun yhdellä henkilöllä on tiedot päätöksistä ja perusteluista aivan alusta asti, ei tehtyjä ratkaisuja tarvitse kyseenalaistaa remontin myöhemmissä vaiheissa.
Ammattilaisia kannattaa hyödyntää myös putkien kunnon tarkastelussa säännöllisin väliajoin vaikkei varsinaisia ongelmia olisikaan. Parhaimmillaan ammattilaisen puolen päivän käynti voi säästää vuositasolla paljon rahaa ja sysätä remonttiin oikea-aikaisesti.
Kaipaatko apua remonttitarpeen selvittämiseen tai korjaushankkeen käynnistämiseen? Me TeknoPlanilla teemme taloyhtiöiden peruskorjausten suunnittelua, valvontaa ja projektinjohtoa ja olemme apunasi heti remonttitaipaleen alkumetreiltä. Ota yhteyttä, niin jutellaan.