Grönqvistin talo on yhden korttelin mittainen kivitalo Helsingin Pohjoisesplanadilla, aivan Esplanadin puiston vieressä. Talo kuuluu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti Helsingin arvokkaimpien rakennusten joukkoon. Rakennus oli valmistumisensa aikaan Pohjoismaiden suurin yksityistalo, jossa asui aikansa senaattoreita ja muuta herrasväkeä. 1930-luvulla talon asuntoja ryhdyttiin muuttamaan toimistotiloiksi. Nykyisin rakennuksessa toimii muun muassa toimistoja, myymälätiloja sekä Islannin ja Kanadan suurlähetystöt.
Vuonna 2007 Grönqvistin talon viemärit saneerattiin sisäpuolisesti ja uusittiin vesijohtonousut. Viisi vuotta myöhemmin tehtiin ensimmäiseen liiketilaan varsinainen talotekniikkaremontti, mikä sisälsi meidän osaltamme LVIA-suunnittelun. Korvasimme painovoimaisen ilmanvaihdon koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla sekä asentamalla jäähdytysjärjestelmiä. Tämä tehtiin koko rakennukseen vuosina 2013–2016, jolloin varsinainen TATE-remontti toteutettiin.
Remontin tavoitteena oli modernisoida koko kiinteistön talotekniikka, mutta kuitenkin säilyttää talon henki. Oman haasteensa projektiin toi se, että arvotalon julkisivua ei saanut muuttaa, eli mitään muutoksia ei saanut näkyä ulospäin. Kaikki suunnitelmat oli hyväksytettävä museovirastolla ja esimerkiksi vesikaton korotukset tehtiin niin, että ne näkyvät sisäpihan puolelta, mutta eivät Esplanadin puolelta.
Talon ullakkotiloja muutetiin IV-konehuoneiksi ja koko kiinteistössä onkin yhteensä noin 30 ilmanvaihtokonetta. Kahdeksan näistä oli niin isoja, että ne nostettiin katon kautta sisälle yöaikaan, jolloin kadut oli helpompi sulkea.
Ylimmän kerroksen juhlasalin kattoa purkaessa alakaton alta paljastui kaikkien yllätykseksi upea alkuperäinen kattomaalaus. Arvokas koristekatto haluttiin tietysti restauroida käyttöön, mikä tarkoitti sitä, että meidän oli muutettava suunnitelmiamme lennosta. Suunnittelijoillamme on onneksi paljon kokemusta vastaavista tilanteista, joten pääsimme ketterästi jatkamaan töitämme pienen pohdinnan jälkeen.
Passit mukaan kohdekierrokselle
Suurlähetystöjen kanssa toimiminen oli hyvin mielenkiintoista. Kun teimme kohdekierrosta Kanadan suurlähetystössä, meidän oli jätettävä puhelimet säilytyslokeroon ja pidettävä passit mukana – olimmehan Kanadan maaperällä. Rakentamismääräyksiä oli myös sovellettava. Suurlähetystöllä oli oma talotekniikan suunnittelijansa, jonka kanssa kävimme läpi suomalaisia määräyksiä ja vertasimme niitä kanadalaisiin. Suunnitelmia läheteltiin Kanadaan ja takaisin ja välillä tulkki oli apuna, kun hankalia termejä piti saada käännettyä.
Rakennuksen useissa tiloissa oli hienoja vanhoja koristelistoja korkeiden huoneiden katonrajassa. Suunnittelimme tekniikan menemään niiden yläpuolella, jotta huoneista näkee edelleen, että ollaan vanhassa rakennuksessa. Tämä piti ottaa erityisesti huomioon, kun tiloihin suunniteltiin kattosäteilijöitä, jotka jäähdyttävät tiloja.
Suomen vanhin elokuvateatteri Maxim aukesi uudestaan pari vuotta sitten. Teatterin talotekniikka tulee Grönqvistin talon kautta, joten toimimme kohteen LVIA-suunnittelijoina. Alempi teatterisali on jopa pohjoismaiden vanhimpia, joten haasteena oli saada modernit olosuhteet ikivanhaan teatteriin. Tilat olivat hyvin ahtaat nykytekniikalle, mutta ratkaisuja räätälöimällä tästäkin selvittiin.
Vanhan talon haasteisiin kuuluu myös se, että seinät ja tukipalkit ovat joka kerroksessa vähän eri paikassa ja seinän rakenne voi yllättäen muuttua. Parhaimmillaan lävistimme kaikki kerrokset hormien avulla ja yhteen toimistoon rakensimme kokonaan uuden rapun.
Kaiken kaikkiaan tämä Grönqvistin talon projekti oli erittäin kiehtova ja vaikuttava. Haasteet on tehty ratkottaviksi ja meidän asiantunteva porukkamme vastaa niihin mielellään.
