Keravan seurakuntakeskus on palvellut paikkakuntalaisia jo 1960-lähtien lähtien ja sillä on merkittävä rooli alueella. Keskus tarjoaa puitteet monenlaiseen toimintaan aina lapsi- ja nuorisotyöstä diakoniapalveluihin sekä kulttuuritapahtumiin, kuten konsertteihin.
Seurakuntakeskus on rakennettu alun perin vuonna 1968, ja sitä laajennettiin vuonna 1985. Vuosien saatossa rakennuksen tekniset järjestelmät ja tilaratkaisut olivat tulleet elinkaarensa päähän ja vaativat perusteellista uudistamista. Kiinteistössä oli puutteita muun muassa paloturvallisuudessa, ja osassa tiloja esiintyi sisäilmaongelmia. Lisäksi seurakunnan toiminnot olivat hajautuneet useisiin eri kohteisiin Keravalla.
Laajan peruskorjaushankkeen tavoitteena on varmistaa, että seurakuntakeskus palvelee seurakuntaa seuraavat 30 vuotta. Samalla tavoitteena on keskittää toiminnot yhteen toimivaan kokonaisuuteen ja parantaa tilojen käyttöastetta.
TeknoPlan valittiin vastaamaan hankkeen pää-, LVI- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä sähkö-, rakenne-, palo- ja akustiikkasuunnittelusta.
“Kyseessä oli meille tyypillinen, mutta laajuudeltaan poikkeuksellinen peruskorjaushanke. Käytännössä kaikki tekniikka ja suuri osa tiloista suunniteltiin uusiksi” -pääsuunnittelija Kaisa Pitkänen, TeknoPlan.
Korjausvelka ja organisaatiomuutokset peruskorjaushankkeen taustalla
Rakennusta ei ollut juurikaan remontoitu aiemmin, joten korjausvelkaa oli kertynyt. Myös seurakunnan organisaatiossa oli tapahtunut sisäisiä muutoksia, jonka lisäksi toiminnot haluttiin keskittää yhteen paikkaan keskuksen omiin tiloihin.
“Vanhaa korjausvelkaa oli kertynyt, ja laitteistot olivat elinkaarensa lopussa. Myös seurakunnan organisaatio oli muuttunut, ja työtiloihin tarvittiin aiempaa enemmän monitilamaisuutta” -arkkitehti Jani Savikko, Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy (alihankkijana TeknoPlan Oy:lle)
Sisäilmaongelmiin ja paloturvallisuuteen liittyvien uudistusten lisäsi rakennuksessa haluttiin parantaa energiatehokkuutta ja päivittää tilat vastaamaan käyttötarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.
Hankkeen haasteina aikataulu, päätöksenteko ja toiminnan jatkuvuus
Kuvassa julkisivu ennen ja jälkeen.
Vaikka hankesuunnitelma oli tehty jo aiemmin, aikataulu oli tiivis, kun TeknoPlan tuli mukaan syksyllä 2023. Hanke vaati useita neuvotteluja rakennusvalvonnan ja haettu rakennuslupa sisälsi useampia toimenpidelupia.
Aikataulupaineen vuoksi suunnittelun vastuualueita jaettiin poikkeuksellisesti useammalle suunnittelijalle, mikä vei aikaa suunnittelun koordinoinnissa.
Hankkeessa oli erilliset KVV- ja IV-suunnittelijat, ja myös rakennesuunnittelun vastuu jaettiin kahdelle suunnittelijalle yhden sijaan, jotta suunnittelu eteni aikataulussa. Tästä huolimatta toteutussuunnittelu saatiin valmiiksi toukokuussa 2024, ja rakennustyöt päästiin käynnistämään saman vuoden elokuussa.
Samalla seurakunnan laaja toiminta jatkui normaalisti, mikä edellytti huolellista väistötilojen suunnittelua.
Myös seurakunnan päätöksentekorakenne poikkesi TeknoPlanille tutummista asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöhankkeista, mikä toi projektiin oman erityispiirteensä.
“Löimme heti aloituskokouksessa lukkoon kaikki suunnittelupalaverit ja päätöspisteet. Seurakunnalla on oma päätöksentekorakenteensa, ja jokainen asia piti saada hyväksyttyä useissa toimielimissä. Kun rytmitys oli selvillä, pysyimme hyvin aikataulussa”, Pitkänen kertoo.
Tavoitteena oli luoda monikäyttöinen, helposti ylläpidettävä ja energiatehokas kokonaisuus. Kaikki tämä toteutettiin samalla, kun rakennuksen arkkitehtoninen ilme ja seurakuntatalolle ominainen arvokkuus haluttiin säilyttää.
Kattavan taloteknisen uudistuksen myötä energiatehokkuus nousi uudelle tasolle
Kuvassa kirkkosali ennen ja jälkeen.
Noin 80 prosenttia rakennuksen tekniikasta uusittiin. Vanhemman osan LVI-järjestelmät korvattiin kokonaan moderneilla ratkaisuilla, ja ilmanvaihtoon lisättiin jäähdytys- ja hiilidioksidiohjausominaisuudet, joka mm. huomioi tilan henkilömäärän.
Julkisivut, lämpöeristeet ja ikkunat uusittiin, ja alkuperäisen osan kattorakennetta täytyi muuttaa aurinkopaneelien optimaalisen sijoittelun mahdollistamiseksi sekä vedenohjauksen optimoimiseksi. Samalla sähköt ja automaatiojärjestelmä päivitettiin kokonaan. Lisäksi toimistotilojen äänieristystä parannettiin, mikä oli tärkeää diakoniatyön yksityisyyden kannalta.
Pitkäsen mukaan “Kiinteistön automaatio nykyaikaistettiin täysin. Ilmanvaihtoa voidaan nyt ohjata hiilidioksidiantureilla ja säätää huonekohtaisesti. Myös valaistus toimii liiketunnistimilla, ja paloturvallisuutta parannettiin rakentamalla täysin uusi savunpoistojärjestelmä”.
Uudet nuorisotilat rakentuivat kellariin käyttäjien tarpeet edellä
Yksi näkyvimmistä uudistuksista oli nuorisotilojen rakentaminen entiseen varasto- ja kellaritilaan. Uusi 160 neliön tila on mitoitettu noin 80 hengelle, ja siellä on oma sisäänkäynti, keittiö, WC, bändihuone sekä oleskelualue.
“Halusimme tehdä tilasta viihtyisän ja rennon, ei liian viimeistellyn. Se on heidän (nuorten) tilansa. Sen vuoksi seiniä jätettiin tarkoituksella vapaaksi, jotta käyttäjät voivat itse muokata niistä oman näköisensä.”, Savikko kuvailee.
Aluksi toivottiin luonnonvaloa tiloihin, mutta ratkaisu osoittautui liian kalliiksi, jonka vuoksi ratkaisu toteutettiin luonnonvalon kaltaisella valaistuksella. Lopputuloksesta tuli erittäin hieno jokaisen osapuolen mielestä. Myös pehmeät pinnat ja akustiikkalevyt tekevät tilasta miellyttävän ja toimivan.
Aikataulu ja budjetti piti – vähäisten lisätöiden ansiosta myös piha-alueen korjaus mahtui budjettiin
Kuvassa piha-alue remontin jälkeen
Hankkeen aikana TeknoPlanin suunnittelutiimi työskenteli tiiviissä yhteistyössä tilaajan, urakoitsijoiden ja viranomaisten kanssa.
“Meillä oli poikkeuksellisen hyvä ilmapiiri kaikkien osapuolten kanssa. Ei pönötystä, vaan ratkaisukeskeinen ote. Hyvässä tiimissä ideat liikkuivat ilman rajoja”, Savikko kuvailee.
Urakoitsijalle suurimmat haasteet liittyivät materiaalitoimituksiin ja niiden aikatauluihin sekä erään lattiamateriaalin toimittajan konkurssiin. Konkurssipesästä saatiin kuitenkin hankittua tarvittava määrä suunniteltua lattiamateriaalia. Kokenut urakoitsija kykeni esittämään toimivia ratkaisuja haasteiden keskellä, minkä ansiosta merkittäviä viivästyksiä ei syntynyt ja tiukka aikataulu piti.
TeknoPlanin asiantuntijat kiittelivät myös seurakunnan kiinteistöpäällikköä Tero Raatikaista, joka työskenteli koko projektin ajan työmaalla omasta työmaakontistaan käsin. Tämä mahdollisti nopean reagoinnin ja sujuvan päätöksenteon.
Rakennusvalvonta ja paloviranomaiset otettiin mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa, minkä ansiosta lupaprosessi eteni sujuvasti.
“Tämä oli poikkeuksellisen sujuva hanke, vaikka byrokratiaa ja päätösportaita oli paljon. Saimme luvat ajallaan ja pysyimme myös budjetissa. Lisätöiden osuus jäi odotettua pienemmäksi, seitsemään prosenttiin, jonka ansiosta koko piha-alueen korjaus ja asfaltointi saatiin mahtumaan budjettiin”, Pitkänen kertoo.
Lopputuloksena energiatehokas ja yhtenäinen kokonaisuus
Remontin myötä rakennuksen käyttöaste nousi selvästi. Seurakunnan toiminnot, diakonia, päiväkerhot, nuorisotyö ja hallinto toimivat nyt kaikki saman katon alla. Tiloja voidaan käyttää monipuolisemmin, ja niiden tekninen valvonta onnistuu keskitetysti automaation kautta.
Sisäilmaongelmat on ratkaistu, paloturvallisuus vastaa nykystandardeja ja energiatehokkuus on noussut merkittävästi. Samalla kiinteistön yleisilme kirkastui ja piha-alue viimeisteltiin.
“Tällaiset hankkeet tuntuvat merkityksellisiltä, kun voi omalla työllä helpottaa yhteiskunnallisesti tärkeän toimijan arkea”, Savikko tiivistää.
Projektin suunnittelijat ja asiantuntijat
- Pääsuunnittelija: Kaisa Pitkänen (TeknoPlan Oy)
- KVV-suunnittelija: Paula Veikkolainen (TeknoPlan Oy)
- IV-suunnittelija: Jesse Luomala (TeknoPlan Oy)
- Sähkösuunnittelija: Heikki Valo (TeknoPlan Oy)
- Rakennesuunnittelijat: Miia Merikivi ja Alisa Pousi (TeknoPlan Oy)
- Arkkitehti: Antti Rauhalammi (alih. Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy)
- Projektiarkkitehti: Jani Savikko (alih. Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy)
- Palokonsultti: Leif Sjöblom (alih. KK-palokonsultti Oy)
- Akustiikkasuunnittelija: Kimmo Kokki (alih. Promethor Oy)
Erityistä: 80 % tekniikasta uusittu, aurinkopaneelit, automaatiojärjestelmä, tilamuutoksia, kuten esimerkiksi uudet nuorisotilat, piha-alue uusittu.